tausta

Sanastoa

Alla on sanoja, joilla tavallisesti kuvataan lukemista. Saat selville sanan merkityksen klikkaamalla valitsemaasi sanaa. Kuvan alta löydät sanat myös perinteisemmässä esitysmuodossa.

kuva sanoista

Lukivaikeus

Lukivaikeus eli dysleksia on erityinen oppimisvaikeus, jossa luku-ja kirjoitustaidot eivät kehity iän mukaisesti. Tällöin lapsi lukee hitaasti ja / tai virheellisesti ja oikeinkirjoituksessa voi olla ongelmia. Lukivaikeuksiin voi saada diagnoosin. Vaikeuden syy voi olla perinnöllinen. Ympäristön eli koulun ja kodin tuella voidaan lieventää lukivaikeuksia.

Luetun ymmärtäminen

Luetun ymmärtäminen on sitä, miten hyvin ymmärtää lukemaansa. HIdas tai epätarkka lukeminen hankaloittaa usein ymmärtämistä kun teksti on pitkä tai sisältää vaikeita sanoja. Joillakin voi olla luetun ymmärtämisen ongelmia vaikka lukeminen on sujuvaa.

Tekninen lukutaito

Tarkan lukemisen taito eli kokoava lukutaito opetetaan ensimmäisen luokan aikana. Siinä opitaan yhdistämään äänteitä tavuiksi ja sanoiksi ja saamaan selvää sanoista. Hyvä tekninen lukutaito tarkoittaa sitä, että tarkan lukemisen ohella osaa lukea myös nopeasti.

Lukutaito

Lukutaito on sitä, että osaa lukea tarkasti ja nopeasti erilaisia tekstejä sekä ymmärtää lukemansa.

Lukemisvaikeus

Lukemisvaikeus tarkoittaa, että lapsen on vaikea saavuttaa ikätasoaan vastaavaa lukutaitoa. Lukemisvaikeus näkyy siten, että lapsi lukee hitaasti tai virheellisesti tai hitaasti ja virheellisesti. Lapsella voi ilmetä heti koulun alusta alkaen ongelmia lukemaan oppimisessa tai ongelmat voivat ilmaantua myöhemmin.

Lukemisnopeus

Lukemisnopeudella tarkoitetaan sitä, kuinka nopeasti lukee. Lukemisnopeutta voi arvioida sanojen tai tekstien lukemisen tehtävillä, joissa mitataan lukemiseen kulunutta aikaa tai sitä, kuinka pitkälle lapsi ehtii lukea aikarajan sisällä.

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus on sitä, että lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Puheen kehitys on viivästynyttä esimerkiksi silloin kuin 2-vuotias ei tuota ollenkaan sanoja. Lapsella voi olla ongelmia puheen tuotossa tai ymmärtämisessä tai molemmissa. Kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Ennen kielellisä erityisvaikeutta kutsuttiin dysfasiaksi.

Lukemistarkkuus

Lukemistarkkuus on sitä, että lapsi lukee virheettömästi. Lukeminen on epätarkkaa, kun lukiessa tulee virheitä. Jos sanojen merkitys muuttuu virheiden myötä, on tekstiä vaikea ymmärtää.

Oppimisvaikeus

Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin, kun jossain tietyssä oppimisen taidossa on selviä vaikeuksia verrattuna muuhun osaamiseen. Oppimisvaikeudet ilmenevät vaikeuksina oppia lukemisen, kirjoittamisen tai laskemisen perustaitoja taikka ongelmina tarkkaavuudessa tai toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Oppimisvaikeuksiin voi saada lääkärin diagnoosin.

Lukemissujuvuus

Lukemissujuvuus sisältää lukemisen nopeuden, tarkkuuden ja ilmeikkyyden. Ilmeikäs lukija osaa vaihdellä äänensävyjä, painottaa sanoja sekä pitää taukoja lauseiden välissä.

Sanasto perinteisemmässä muodossa

Lukivaikeus

Lukivaikeus eli dysleksia on erityinen oppimisvaikeus, jossa luku-ja kirjoitustaidot eivät kehity iänmukaisesti. Tällöin lapsi lukee hitaasti ja/tai virheellisesti ja oikeinkirjoituksessa voi olla ongelmia. Lukivaikeuksiin voi saada diagnoosin. Vaikeuden syy voi olla perinnöllinen. Ympäristön eli koulun ja kodin tuella voidaan lieventää lukivaikeuksia.

Luetun ymmärtäminen

Luetun ymmärtäminen on sitä, miten hyvin ymmärtää lukemaansa. HIdas tai epätarkka lukeminen hankaloittaa usein ymmärtämistä kun teksti on pitkä tai sisältää vaikeita sanoja. Joillakin voi olla luetun ymmärtämisen ongelmia vaikka lukeminen on sujuvaa.

Tekninen lukutaito

Tarkan lukemisen taito eli kokoava lukutaito opetetaan ensimmäisen luokan aikana. Tällöin opitaan yhdistämään äänteitä tavuiksi ja sanoiksi ja saa selvää lukemistaan sanoista. Hyvä tekninen lukutaito tarkoittaa sitä, että tarkan lukemisen ohella lukea myös nopeasti.

Lukutaito

Lukutaito on sitä, että osaa lukea tarkasti ja nopeasti erilaisia tekstejä sekä ymmärtää lukemansa.

Lukemisvaikeus

Lukemisvaikeus tarkoittaa, että lapsen on vaikea saavuttaa ikätasoaan vastaavaa lukutaitoa. Lukemisvaikeus näkyy siten, että lapsi lukee hitaasti tai virheellisesti tai sekä hitaasti että virheellisesti. Lapsella voi ilmetä heti koulun alusta alkaen ongelmia lukemaan oppimisessa tai ongelmat voivat ilmaantua myöhemmin.

Lukemisnopeus

Lukemisnopeudella tarkoitetaan sitä, kuinka nopeasti lukee. Lukemisnopeutta voi arvioida sanojen tai tekstien lukemisen tehtävillä, joissa mitataan lukemiseen kulunutta aikaa tai sitä, kuinka pitkälle lapsi ehtii lukea aikarajan sisällä.

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus on sitä, että lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Puheen kehitys on viivästynyttä esimerkiksi silloin kun kaksivuotias ei sano ollenkaan sanoja. Lapsella voi olla ongelmia puhumisessa tai ymmärtämisessä tai molemmissa. Kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Aiemmin kielellistä erityisvaikeutta kutsuttiin dysfasiaksi.

Lukemistarkkuus

Lukemistarkkuus on sitä, että lapsi lukee virheettömästi. Lukeminen on epätarkkaa, kun lukiessa tulee virheitä. Jos sanojen merkitys muuttuu virheiden myötä, on tekstiä vaikea ymmärtää.

Oppimisvaikeus

Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin, kun jossain tietyssä oppimisen taidossa on selviä vaikeuksia verrattuna muuhun osaamiseen. Oppimisvaikeudet ilmenevät vaikeuksina oppia lukemisen, kirjoittamisen tai laskemisen perustaitoja taikka ongelmina tarkkaavuudessa tai toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Oppimisvaikeuksiin voi saada lääkärin diagnoosin.

Lukemissujuvuus

Lukemissujuvuus sisältää lukemisen nopeuden, tarkkuuden ja ilmeikkyyden. Ilmeikäs lukija osaa vaihdellä äänensävyjä, painottaa sanoja sekä pitää taukoja lauseiden välissä.