Seuraa Lennin ja Lennin siskon Venlan koulupolkua. Polun eri vaiheissa saat tietoa lukutaidon kehityksestä sekä siitä, kuinka lukemisen pulmat voi tunnistaa, kuinka lukemistaitoa voi arvioida sekä millaisia tukitoimia koulu tarjoaa oppilaalle, aina toisen asteen päättymiseen saakka. Vieritä alaspäin ja lähde seuraamaan polkua!
Ennen kouluikää lapsi oppii tunnistamaan ja jakamaan puhetta erikokoisiksi osiksi, kuten äänteiksi, tavuiksi ja sanoiksi. Äännetietoisuus kehittyy isompien osien (esim. sanojen ja tavujen) havaitsemisesta pienempien osien (esim. äänteiden) havaitsemiseen. Lapset oppivat tunnistamaan monia kirjaimia jo ennen kouluikää, ja kolmannes osaa lukea kouluun tullessaan.
"Lenni ja Venla aloittivat esikoulun peräkkäisinä vuosina. Molemmat sisarukset kävivät esikoulua innokkaasti ja oppivat tunnistamaan kaikki kirjaimet esikouluvuoden aikana."
Ensimmäisen luokan aikana lapsi oppii yhdistämään äänteitä tavuiksi ja sanoiksi eli kehittyy tarkaksi lukijaksi. Lukemaan oppiminen tapahtuu tavallisesti helposti. Kolme neljännestä lapsista oppii lukemaan syksyn aikana ja suurin osa lapsista 1. luokan kevääseen mennessä. Opettajat arvioivat ja seuraavat oppilaiden lukutaitoa tarkasti alkuopetuksen aikana. He pyrkivät opettamaan lapsia lukutaidon tason mukaan.
“Venla oppi lukemaan heti 1. luokan syksyllä vaivatta. Venla harjoitteli lukemista innokkaasti, heti kun hän oppi yhdistelemään äänteitä tavuiksi ja tavuja sanoiksi.”
Toisen luokan alussa lasten lukutaito on vielä kovin erilaista. Lukuvuoden aikana lasten lukutaito nopeutuu ja monet alkavat lukea vapaa-ajallaan kirjoja ja opettavat itseään sujuvammiksi lukijoiksi. Opettaja seuraa lasten lukutaidon kehitystä alakoulun aikana.
"Jo heti lukemaan oppimisen jälkeen Venla tykkäsi lukemisesta ja ahmi hevoskirjoja vapaa-ajallaan. Venla oppi näin lukemaan yhä nopeammin ja yhä pitempiä kirjoja. "
Toisen luokan jälkeen suurin osa lapsista on oppinut sujuviksi lukijoiksi. Sujuvaa lukutaitoa tarvitaan yhä enemmän, sillä oppiminen tapahtuu monissa aineissa lukemalla. Lukemisen perustekniikkaa harjoitellaan vähemmän kuin ensimmäisellä ja toisella luokalla, ja äidinkielen tunneilla keskitytään enemmän muihin perustaitoihin, kuten luetun ymmärtämiseen.
"Läksyjen teko ja kokeisiin luku tuntuivat Venlasta helpoilta. Erityisesti Venla innostui kolmannella luokalla alkaneesta englannin kielestä."
Lukemisen vaikeuksia voi epäillä, kun
“Lennille lukemaan oppiminen taas on työlästä. Lennin ja Venlan äidillä on todettu lukivaikeus nuorena ja Lennin lukeminen huolettaa siksi äitiä. Lenni oppii kuitenkin lukemaan juuri ennen kesälomaa ensimmäisen luokan lopussa ja toisen luokan aikana Lenni oppii yhä tarkemmaksi lukijaksi ja huoli painuu taka-alalle.”
“Toisen luokan lopulla luettavat tekstit kuitenkin pitenevät ja Lenni alkaa valittaa, että unohtaa, mitä tekstissä lukee. Ulkomaalaisista ohjelmista Lenni ei seuraa tekstityksiä, koska ne menevät niin nopeasti. Se harmittaa Lenniä, koska kaverit ehtivät seurata tekstityksiä.”
“Kolmannella luokalla läksyjen tekemiseen kuluu paljon aikaa, ja läksyistä tulee usein riitaa. Kokeisiin Lenni ei suostu lukemaan ollenkaan ja englannin opiskelukin takkuaa,"
"Lopulta Lenni ei halua lukea kotona vapaa-ajallaan edes Aku Ankkoja. ”
Jos huomaat, että lukeminen on lapsellesi hankalaa, ota yhteyttä lapsesi luokanopettajaan tai koulun erityisopettajaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kerro havaintosi. Kodin kokemukset esimerkiksi läksyjen kuormittavuudesta ovat erittäin tärkeitä.
“Opettaja tekee koulussa lukemisen testejä ja lähettää tulokset kotiin. Äiti huomaa, että Lenni lukee todella paljon hitaammin kuin Venla 3. luokalla.
Äiti huolestuu ja soittaa luokanopettajalle. Luokanopettaja olikin juuri aikeissa ottaa kotiin yhteyttä ja järjestää palaverin erityisopettajan kanssa. Sovitaan, että opettajat tekevät yhdessä vielä lisää lukemisen testitehtäviä Lennin kanssa.
Luokanopettaja ja erityisopettaja voivat arvioida lapsen lukemisen taitoa erilaisilla arviointitehtävillä ja havainnoida lukemista kouluarjessa. Arviointitehtävien perusteella opettajat osaavat täsmällisemmin harjoittaa taitoa, jossa oppilas tukea tarvitsee.
Koulupsykologin asiantuntemusta tarvitaan, jos tukitoimista huolimatta lukeminen ei lähde edistymään ja lukemisen taito alkaa vaikuttaa laaja-alaisesti oppimiseen. Koulupsykologi voi arvioida tarkemmin lukemisen taustataitoja ja laajemminkin oppimisen taitoja.
“Opettajat huomaavat, että Lenni lukee tarkasti mutta paljon hitaammin kuin ikätoverit. He päättävät seurata tilannetta, ja jos koulun tukitoimet eivät riitä, niin opettajat ottavat yhteyttä koulupsykologiin.”
Koulussa annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Yleinen tuki kuuluu kaikille, ja sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Opetusta voidaan tehostaa esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä opettajien kesken sekä muuntelemalla joustavasti opetusryhmiä ja -tapoja.
“Luokanopettaja seuraa Lennin lukemista nyt tarkemmin. Opettaja antaa esimerkiksi seuraavalla tunnilla käsiteltävät kappaleet etukäteen kotiin luettavaksi ja lukemisen tueksi äänikirjan."
Venlankin luokalla aloitetaan koko luokan kanssa lukemissujuvuuden harjoitusohjelma, jotta koko luokan yleinen lukemismotivaatio kasvaisi.
Tehostettu tuki on yleistä tukea voimakkaampaa ja jatkuvampaa, ja sitä varten opettaja laatii pedagogisen arvion. Arvion perusteella oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan suunnitelma oppilaan tukemisesta. Suunnitelmaa käsittelee koulun oppilashuoltotyöryhmä. Oppilaan edistymistä seurataan annetun tuen aikana.
“Koska Lennin lukeminen ei puolen vuoden aikana lähtenyt sujuvoitumaan, niin opettajat ja erityisopettaja päättävät tehostaa tukea. Lennillä laaditaan pedagoginen arvio ja sen pohjalta oppimissuunnitelma, johon kirjataan tarkemmin ne keinot, joita Lennin lukemisen tukemiseen käytetään."
"Lenni käy kaksi kertaa viikossa pienryhmäopetuksessa, ja koulunkäynninohjaaja tekee minuuttilukemisharjoituksia Lennin kanssa. Lennin edistymistä seurataan harjoittelun aikana ja kevään lopussa.”
Jos tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys ja tehdään päätös erityisestä tuesta. Erityinen tuki on järjestelmällinen ja suunnitelmallinen kokonaisuus. Se sisältää erityisopetuksen sekä muut perusopetuksessa käytettävissä olevat tukimuodot.
Oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon kirjataan oppilaalle annettava tuki. Oppiaineen oppimäärää voidaan yksilöllistää. Tällöin määritellään oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt juuri tämän oppilaan kohdalla sekä tavat, joilla edistymistä seurataan ja arvioidaan.
”Kolmannen luokan lopulla opettajat päättävät, että Lennin lukemista seurataan neljännelläkin luokalla yhä tarkasti, ja jos oppiminen kuitenkin alkaisi suuresti vaikeutua lukemisvaikeuksien vuoksi, harkitaan hänen siirtämistään erityisen tuen piiriin."
"Nyt kuitenkin tilanne näyttää valoisalta: Lenni on alkanut kiinnostua lukemisesta, koska hän on huomannut itse edistyneensä. Erityisesti moponkorjausoppaat ovat olleet mieluista lukemista.”
Lukemisen hitauden pulmat ovat valitettavasti sitkeitä. Hidas lukija tarvitseekin paljon harjoittelua koulun lisäksi myös kotona. Tähän vanhempainoppaaseen on kerätty runsaasti harjoitusmenetelmiä, joita voi soveltaa arjessa.
Vanhempien havainnot ovat tärkeitä ja tiivis yhteydenpito opettajiin on hyödyllistä. Opettaja ja erityisopettaja voivat arviointitehtävien avulla seurata lukemisen kehittymistä. Vaikka lapsi ei oppisi lukemaan aivan yhtä hyvin kuin suurin osa samanikäistä, on tärkeää muistaa iloita lapsen edistymisestä ja uusista taidoista!
Vanhemmat ja opettajat pitävät tiiviisti yhteyttä sähköisesti ja vähintään vuosittain vanhempainkeskusteluissa, joihin myös erityisopettaja osallistuu. Opettajat jatkavat lukemisen seurantaa puolivuosittain ja informoivat kotia tilanteesta.
Venlan vanhempainkeskusteluissa katsotaan myös lukemisessa edistyminen ja huomataan, että hän on keskitasoinen lukija, joten huolta ei ole.
"Kotona Lenni harjoittelee monipuolisesti kiinnostuksensa mukaan ja aikoo suorittaa neljännellä luokalla ensimmäistä kertaa lukudiplomin. Lenni iloitsee, että moponkorjausoppaita lukemalla hänestä on tullut taitava mekaanikon alku!"
Yläkouluun siirryttäessä on tärkeää että tieto nuoren oppimisen kehityksestä ja tukitoimista välittyisi yläkouluun. Nivelvaiheessa olisi hyvä järjestää yhteinen tiedonsiirtoneuvottelu.
Yläkoulussa järjestetään oppimisen tukitoimia kuten erityisopetusta ja opinto-ohjausta. Erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa voi miettiä tukikeinoja oppimiseen sekä jatkosuunnitelmia opintoihin.
"Yläkouluun siirtyminen jännittää Lenniä itseään, koska hän on kuullut Venlalta, että kokeisiin täytyy lukea paljon pidempiä alueita kuin alakoulussa. Lenni ei kuitenkaan haluaisi mitään erityiskohtelua, vaan olla muiden mukana tunneilla."
"Yläkoulu menee kuitenkin hyvin, vaikka Lennin täytyykin nähdä enemmän vaivaa ja erityisesti kielten oppiminen on hankalaa. Lenni on oppinut itselleen sopivat tavat opiskella ja siirtyy lukioon”
Lukioon siirryttäessä kannattaa pitää huolta siitä, että tieto lukemisvaikeuksista ja nuoren tarvitsemasta tuesta välittyy opettajille. Erityisopettaja voi selvittää kuka koulussa kirjoittaa lausunnon lukivaikeudesta ylioppilaskirjoituksia varten.
“Kirjoitukset sujuvat hyvin, etenkin kun Lenni sai lukivaikeudestaan lausunnon. Hän sai lisäaikaa kokeiden suorittamiseen, että hän ehti lukea ja kirjoittaa kaiken, mitä halusikin. Myös arvioinnissa otetaan huomioon Lennin lukivaikeus. Kirjoitusten jälkeen Lenni lähtee armeijaan, mutta sen jälkeen hän ei tiedä lähtisikö opiskelemaan yliopistoon vai tekisikö harrastuksestaan ammatin ja opiskelisi mekaanikoksi."
Timo Ahonen, Tiina Siiskonen & Tuija Aro (toim.): Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet kouluiässä (2001) PS-Kustannus http://kauppa.nmi.fi/product/20/sanat-sekaisin-kielelliset-oppimisvaikeudet-ja-opetus-kouluiassa
Tiina Siiskonen, Tuija Aro, Timo Ahonen & Ritva Ketonen (toim.): Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (2014) PS-Kustannus: http://kauppa.nmi.fi/product/2/joko-se-puhuu---kielen-kehityksen-vaikeudet-varhaislapsuudessa
Marja-Kristiina Lerkkanen: Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi-ja alkuopetuksessa (2006) WSOY
Heli Numminen ja Laura Sokka: Lapsellani on oppimisvaikeuksia (2009) Edita